Y2021-S1 Tapaturmaiset hukkumiset 2021

Onnettomuustutkintakeskus keräsi yhteistyöviranomaisten avulla tiedot kaikista vuonna 2021 tapahtuneista tapaturmaisista hukkumisista. Poiminta oli kattava, ja tieto tapauksista saatiin tyypillisesti heti, kun henkilö oli löytynyt vedestä.

Tutkintaryhmän määrittelyjen mukaisia tapaturmaisia hukkumisia vuonna 2021 oli yhteensä 165. Yleisesti tapaturmaisten kuolemien määrä on laskussa. Hukkumiset eivät kuitenkaan ole viime vuosikymmeninä vähentyneet yhtä paljon kuin tieliikenteen kuolemat. Asukaslukuun suhteutettuna Suomessa hukkuu ihmisiä noin kaksinkertaisesti Ruotsiin ja Norjaan verrattuna.

Vuoden 2021 hukkumiset jaoteltiin toiminnan luonteen mukaisesti seitsemään ryhmään. Eniten (55) hukkui uinnin, pulikoinnin tai vedessä vilvoittelun yhteydessä. Rannalta tai laiturilta veteen joutui tahattomasti 41 ihmistä. Vesikulkuneuvolla eli pääasiassa soutuveneellä hukkui 32 ja jäihin putosi 25. Loput lähinnä yksittäiset tapaukset liittyivät paljuihin, ammeisiin, suihkuun, tieliikenteeseen ja laitesukellukseen.

Hukkuneista puolet oli yli 67-vuotiaita eli ongelma painottuu iäkkäisiin. Useampi kuin kaksi viidestä (44 %) oli päihtynyt eli veren alkoholipitoisuus oli yli 0,5 promillea. Suurimmalla osalla heistä pitoisuus oli yli 1,2 promillea.

Yli puolella (56 %) todettiin olleen sydänsairaus. Heistä kolmanneksella sairaus oli ollut ennakkoon tiedossa. Sairaus altistaa hukkumiselle, jos siihen liittyvät oireet ilmenevät vedessä. Aineistoon otettiin mukaan vain sellaiset sairauksiin liittyvät tapaukset, joissa oireista olisi kuivalla maalla voinut mahdollisesti selvitä hengissä. Toisin sanoen suoraan kuolemaan johtaneet sairauskohtaukset eivät ole mukana.

Yleisesti vaikuttaa siltä, että hukkumisalttius syntyy vuosien aikana omaksuttujen elin- ja toimintatapojen seurauksena eikä niinkään tietyssä tilanteessa tehdyn huonon valinnan vuoksi. Tutkinnan perusteella kansalaisille on seuraavat ohjeet:

1. Elä terveellisesti
2. Tunnista omat ja läheisten terveysongelmat ja ikääntyminen sekä ota ne toiminnassa huomioon
3. Huolehdi, että lähellä on auttamiskykyinen henkilö
4. Hanki tukeva CE-merkitty vene
5. Rakenna ranta ja laituri turvalliseksi
6. Ota jo nuorella iällä tavaksi käyttää pelastusliivejä
7. Älä mene päihtyneenä veteen tai veden äärelle
8. Tiedä jään paksuus.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että

• Vesiturvallisuuteen vaikuttavat tahot (STM, THL, Traficom, Rajavartiolaitos, poliisi, Tukes, SUH, Finnboat ja Meripelastusseura) tarkistavat, että tekemänsä työn kohdennukset ja sisällöt vastaavat tässä teematutkinnassa Y2021-S1 esitettyjä ongelmia.
• STM ja THL selvittävät vesiturvallisuustyötä tekevien tahojen työn painopisteet, työnjaon, rahoituksen ja jatkuvuuden sekä varmistavat, että kokonaisuus vastaa tässä teematutkinnassa Y2021-S1 esitettyihin ongelmiin. Tahoja ovat ainakin STM, LVM, THL, Traficom, Rajavartiolaitos, poliisi, Tukes, SUH, Finnboat ja Meripelastusseura.

Lisäksi Onnettomuustutkintakeskus toistaa aikaisemman teematutkinnan S1/2010Y suositukset, joilla on edelleen mahdollisuuksia tukea hyvää turvallisuuskehitystä:

1. Sisäministeriön tulisi yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa esittää esimerkiksi sisäisen turvallisuuden ohjelmassa konkreettiset tavoitteet hukkumiskuolemien määrän vähentämiseksi sekä malli organisaatiosta, jolla mahdollistetaan vaikuttava ja laaja-alainen turvallisuustyö hukkumiskuolemien estämiseksi.
2. Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi kehittää menettely hukkumiskuolemien ennaltaehkäisyssä tarvittavien tietojen keräämiseksi ja ajantasaiseksi julkaisemiseksi. Tietojen kerääjä voisi olla esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, jonka tulisi tehdä työtä yhteistyössä poliisin kanssa.
3. Oikeusministeriön tulisi valmistella lakiehdotus, jolla veneillä liikkujille osoitettaisiin, että vesillä liikkuminen päihtyneenä ei ole hyväksyttävää. Vesillä liikkumisen promillerajoja tulisi tiukentaa ja promillerajojen tulisi koskea myös soutuveneitä.
4. Sisäministeriön tulisi kohdentaa vesillä liikkumisen, erityisesti alkoholinkäytön valvontaa entistä laajemmin sisävesille ja pienille järville siten, että yhä useampi suomalainen vesialue tulisi vähintään ajoittaisen valvonnan piiriin. Pienetkin valvontaiskut alueilla, joilla valvontaa ei ole aiemmin ollut, viestisivät, että kiinnijäämisriski on olemassa ja että turhaa riskinottoa vesillä ei hyväksytä.
5. Liikenne- ja viestintäministeriön tulisi yhdessä Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin (nyk. Traficom) kanssa kehittää keinoja, joilla pelastusliivien ja kelluntapukineiden käyttö saataisiin oleellisesti lisääntymään erityisesti pienillä veneillä liikuttaessa. Tutkintalautakunnan näkemyksen mukaan asian tehokas edistäminen edellyttää normiohjausta.
6. Opetushallituksen tulisi asettaa tavoitteeksi ja seurata, että kaikki koululaiset, joilla on edellytykset uimaan oppimiselle, oppisivat uimaan alakoulun aikana. Niillä paikkakunnilla, joilla ei ole uimahalleja, voidaan järjestää esimerkiksi kuljetuksia, leiriopetusta tai käyntejä luonnonvesissä. Yhteistyöhön tulisi ottaa mukaan puolustusvoimat, jonka tehtävänä voisi olla varmistaa, että kaikki varusmiespalveluksen suorittaneet osaavat uida.
7. Yleisradion tulisi ottaa pysyväksi julkisen palvelun tehtäväksi turvallisuustiedon välittäminen ja erilaisten katsausten aktiivinen tuottaminen. Teemat, yhtenä esimerkiksi vesiturvallisuus, tulisi valita perustuen ongelman suuruusluokkaan, arvioituun vaikuttavuuteen ja ajankohtaisuuteen.

Kahden ensimmäisen suosituksen toteuttaminen on kesken. Kolmannesta ja neljännestä suosituksesta on ilmoitettu, että niitä ei toteuteta. Kolme viimeistä suositusta on kirjattu toteutetuiksi. Kaikkien suositusten osalta on syytä tarkistaa, että onko toimenpiteiden tehostamiselle tarvetta ja onko jatkuvuus turvattu.